1940-luku oli autoteollisuudelle merkittävä murroskausi, jota leimasivat toisen maailmansodan vaikutukset ja sodanjälkeinen jälleenrakennus. Huolimatta haasteista, tämä vuosikymmen synnytti joukon ikonisia urheiluautoja, jotka ovat jääneet historiaan tyylinsä, suorituskykynsä ja innovaatioidensa ansiosta.
Ferrari 166 S
Ferrari 166 S on italialaisen autovalmistaja Ferrarin vuonna 1948 esittelemä urheiluauto, joka merkitsi merkittävää askelta yhtiön historiassa. Se oli kehitetty aiemmasta 125 S -mallista, ja siinä käytettiin Gioachino Colombon suunnittelemaa 2,0-litraista V12-moottoria, joka tuotti noin 110 hevosvoimaa. Tämä moottori mahdollisti auton huippunopeudeksi noin 170 km/h, mikä oli vaikuttava suorituskyky tuon ajan standardeilla.
166 S -mallia valmistettiin vain 12 kappaletta, joista yhdeksän oli Spyder Corsa -versioita, tunnistettavissa erillisistä lokasuojistaan. Nämä autot olivat pääasiassa kilpakäyttöön tarkoitettuja, ja ne saavuttivat merkittäviä voittoja, kuten vuoden 1948 Targa Florio -kilpailun, jossa Clemente Biondetti ja Igor Troubetzkoy ajoivat voittoon. Samana vuonna Biondetti voitti myös Mille Miglia -kilpailun Giuseppe Navonen kanssa, mikä vahvisti Ferrarin mainetta kilpa-autoilun huipulla.
Auton alusta oli putkirunkoinen, ja siinä oli edessä kaksoistukivarsijousitus ja takana jäykkä akseli lehtijousilla. Tämä rakenne tarjosi kevyen ja ketterän ajokokemuksen, mikä oli olennaista kilparadoilla menestymiselle. Kori oli usein Carrozzeria Allemanon valmistama, ja muotoilu heijasti aikakauden aerodynaamisia periaatteita, yhdistäen tyylikkyyden ja toiminnallisuuden.
Nykyään Ferrari 166 S on harvinainen ja arvostettu keräilyauto. Esimerkiksi vuonna 2025 yksi harvinaisista 1948 valmistetuista 166 Spyder Corsa -malleista, joka oli alun perin Ferrarin ensimmäisten asiakkaiden, Besanan veljesten, omistuksessa, asetettiin ensimmäistä kertaa julkiseen huutokauppaan. Tämän auton odotettiin saavuttavan 4,6–6,3 miljoonan punnan myyntihinnan, mikä kuvastaa mallin historiallista merkitystä ja keräilyarvoa.
Ferrari 166 S:n perintö elää edelleen, sillä se toimi perustana monille myöhemmille Ferrari-malleille ja auttoi vakiinnuttamaan yhtiön aseman yhtenä maailman johtavista urheiluautojen valmistajista. Sen menestys kilparadoilla ja ainutlaatuinen muotoilu tekevät siitä ikonin automaailmassa.
Jaguar XK120

Jaguar XK120 on brittiläisen autonvalmistaja Jaguarin vuosina 1948–1954 valmistama urheiluauto. Se oli yhtiön ensimmäinen urheiluauto sitten toisen maailmansodan, ja se esiteltiin Lontoon autonäyttelyssä vuonna 1948. Mallin nimi ”XK120” viittaa sen huippunopeuteen, 120 mailia tunnissa (193 km/h), mikä teki siitä aikansa nopeimman sarjavalmisteisen auton.
XK120 oli varustettu 3,4 litran kuusisylinterisellä rivimoottorilla, joka tuotti noin 160 hevosvoimaa. Tämä mahdollisti auton kiihtyvyydeksi 0–100 km/h noin 10 sekunnissa, mikä oli vaikuttava suoritus tuohon aikaan. Alun perin auto esiteltiin avoautona (Open Two-Seater, OTS), mutta myöhemmin mallisto laajeni sisältämään myös kiinteäkattoisen coupén (Fixed Head Coupé, FHC) ja avokattoisen coupén (Drophead Coupé, DHC).
XK120:n muotoilu oli elegantti ja aerodynaaminen, pitkine kaartuvine lokasuojineen ja mataline profiileineen. Sen kauneus ja suorituskyky tekivät siitä suositun niin autoharrastajien kuin kilpakuljettajien keskuudessa. Auto saavutti menestystä myös kilpailuissa, kuten Le Mansin 24 tunnin ajossa, mikä vahvisti Jaguarin mainetta suorituskykyisten urheiluautojen valmistajana.
Nykyään Jaguar XK120 on haluttu klassikkoauto, ja sen arvo on noussut merkittävästi. Hyvin säilyneet tai entisöidyt yksilöt voivat saavuttaa korkeita hintoja huutokaupoissa ja keräilijöiden keskuudessa. Auto edustaa brittiläisen autoteollisuuden kulta-aikaa ja on edelleen arvostettu sen kauneuden, suorituskyvyn ja historiallisen merkityksen vuoksi.
Porsche 356
Porsche 356 on saksalaisen autonvalmistaja Porschen ensimmäinen tuotantomalli, jota valmistettiin vuosina 1948–1965. Tämä kevyt ja ketterä urheiluauto oli saatavilla sekä coupé- että avoautoversioina. 356-mallissa oli takamoottori ja takaveto, mikä antoi sille erinomaisen ajettavuuden ja suorituskyvyn.
Ensimmäiset 356-yksilöt valmistettiin Gmündissä, Itävallassa, jossa Porsche rakensi noin 50 autoa. Vuonna 1950 tuotanto siirtyi Stuttgartiin, Saksaan, missä valmistus jatkui teräskorilla varustetuilla malleilla. Alkuperäisissä malleissa käytettiin monia Volkswagen Kuplan osia, kuten moottoria, vaihdelaatikkoa ja jousitusta, mutta myöhemmissä versioissa nämä korvattiin Porschen omilla suunnitelmilla.
356-mallia valmistettiin neljänä sukupolvena:
356 ”pre-A” (1948–1955): Ensimmäiset mallit, joissa oli alumiinikori ja jotka valmistettiin käsityönä Gmündissä.
356 A (1955–1959): Parannettu versio, jossa oli muun muassa tehokkaammat moottorit ja parempi jousitus.
356 B (1959–1963): Uudistettu muotoilu, suuremmat ikkunat ja lisääntyneet tehovaihtoehdot.
356 C (1963–1965): Viimeinen sukupolvi, jossa oli levyjarrut kaikissa pyörissä ja tehokkain moottorivaihtoehto, 95 hevosvoiman ”SC”.
Porsche 356 saavutti merkittävää menestystä moottoriurheilussa, mukaan lukien voitto vuoden 1951 Le Mansin 24 tunnin kilpailussa 1100-kuutioisella 356 SL -mallilla. Tämä kilpailumenestys vahvisti Porschen mainetta suorituskykyisten urheiluautojen valmistajana.
Nykyään Porsche 356 on arvostettu klassikkoauto, ja hyvin säilyneet tai entisöidyt yksilöt ovat haluttuja keräilijöiden keskuudessa. Sen ajaton muotoilu ja ajamisen ilo tekevät siitä ikonin automaailmassa.
Maserati A6
Maserati A6 -mallisto, joka esiteltiin vuonna 1947, koostui sekä kilpa- että katuversioista. Nimi ”A6” viittaa valmistajan perustajaan, Alfieri Maseratiin, ja kuusisylinteriseen moottoriin. A6GCS-kilpamalli menestyi hyvin kilpailuissa, kun taas A6 1500 GT -katumalli edusti tyylikästä italialaista muotoilua ja hienostuneisuutta.
Cisitalia 202
Italialainen Cisitalia 202, joka esiteltiin vuonna 1947, on tunnettu kauniista ja aerodynaamisesta muotoilustaan, jonka suunnitteli Pinin Farina. Tätä autoa pidetään yhtenä ensimmäisistä ”grand touring” -malleista, ja se oli niin merkittävä, että New Yorkin modernin taiteen museo (MoMA) lisäsi sen kokoelmiinsa.
Allard J2

Brittiläinen Allard J2, joka esiteltiin vuonna 1949, yhdisti kevyen brittiläisen alustan ja amerikkalaisen V8-moottorin. Tämä yhdistelmä tarjosi vaikuttavan suorituskyvyn, ja J2 menestyi erityisesti Yhdysvaltain urheiluautokilpailuissa, mikä vahvisti Allardin mainetta suorituskykyisten autojen valmistajana.
Nash-Healey
Nash-Healey oli yhteistyö amerikkalaisen Nash Motorsin ja brittiläisen Donald Healeyn välillä. Vuonna 1951 esitelty malli oli yksi ensimmäisistä amerikkalaisista urheiluautoista toisen maailmansodan jälkeen. Se yhdisti Nashin kuusisylinterisen moottorin Healeyn suunnittelemaan kevyeen runkoon, tarjoten sekä suorituskykyä että mukavuutta.
Triumph Roadster
Triumph Roadster, joka esiteltiin vuonna 1946, edusti brittiläistä eleganssia ja perinteitä. Sen klassinen muotoilu, mukaan lukien suuret ajovalot ja tilava matkustamo, teki siitä suositun valinnan niille, jotka arvostivat tyyliä enemmän kuin suorituskykyä. Vaikka sen suorituskyky ei ollut samalla tasolla kuin joidenkin kilpailijoidensa, Roadsterin viehätys perustui sen ajattomaan muotoiluun ja mukavuuteen.
1940-luvun halutuimmat urheiluautot:
- Ferrari 166 S
- Jaguar XK120
- Porsche 356
- Maserati A6
- Cisitalia 202
- Allard J2
- Nash-Healey
- Triumph Roadster