info@carnivalnews.net

Autourheilu

Maailmassa on vain harvoja urheilulajeja, jotka yhdistävät eri kansojen penkkiurheilumieltymyksiä. Jalkapallo on yksi näistä, mutta autourheilun suosio on monilla tavoin vielä kattavampaa ja suurempaa. Syykin siihen on selvä – autoilevia ihmisiä ja liikennettä on maailman jokaisessa kolkassa.

Autourheilu ei ole vain yksi yläkäsite muiden joukossa, vaan sillä on urheilumaailmassa varsin erikoinen asema. Sen keskiössä eivät ole ainoastaan kuljettajat tai tallit, vaan aina kilpailusuorituksia ja kisasijoituksia analysoitaessa täytyy tarkastella koko kokonaisuutta, tallitiimistä ja auton säädöistä lähtien. Siinä, missä tilastonikkarit tuovat omiin palloilulajeihinsa vain faktapohjaista näkökulmaa keskusteluun, ei autourheilussa voi eritellä tilastoja ja yleistä keskustelua toisistaan. Menestyminen on monien osasten summa.

Autourheilu on monipuolinen kokonaisuus, joka koostuu monesta eri lajista. Useimmat meistä ovat kuulleet ja nähneet varmasti F1 ja ralliautojen kisoja televisiossa. Mutta tässä on esimerkiksi suomalaisen AKK:n lajilistaus vuodelta 2021:

Lajit

  • Autoslalom
  • Autosuunnistus
  • Crosskart
  • Drag Racing
  • Drifting
  • EcoRun
  • Digitaalinen autourheilu
  • Endurance
  • Historic
  • Jokamiehenluokka
  • Jäärata-ajo
  • Karting
  • Off Road
  • Pienoisautoilu
  • Ralli
  • Rallicross
  • Rallisprint
  • Rata-autoilu
  • Tasanopeusajo

Useissa näistä lajeista käydään niin paikallisia, kansallisia kuin EM ja MM tason kilpailuja.

Fyysisesti rankkaa kilpaurheilua

Autourheilu jakaa vahvasti mielipiteitä. Keskustelua käydään paljon ajamisen tuottamista ilmastopäästöistä ja muun muassa siitä, voidaanko autourheilua pitää varteenotettavana urheilulajina, kun hikoilu ja rasitus eivät näy kisakuljettajista ulospäin verrattuna muihin urheilulajeihin, kuten jääkiekkoon ja jalkapalloon. Ympäristövaikutuksista keskusteleminen on autourheilun piirissä tärkeä seikka ja tästä syystä kansainvälinen autourheilujärjestö FIA tekeekin jatkuvaa kehitystyötä eri sarjoissa, jotta autoista saadaan entistä ympäristöystävällisimpiä vaikuttamatta kuitenkaan auton vauhtiin negatiivisesti.

Formula 1- ja NASCAR-kuljettajat ovat autourheilun seuratuimpia sekä kovapalkkaisimpia hahmoja ja siksi heitä on myös tutkittu paljon kisaolosuhteissa. Kuljettajan kokemat fyysiset rasitukset kummassakin sarjoissa ovat todella rankkoja eikä rapakuntoisella kuskilla ole lähtöviivalle asiaa. Kilpailun aikana F1-kuski menettää huomattavan määrän nesteitä ja joutuu kestämään nopeissa mutkissa kovia vastakkaisia G-voimia. Ammattilaiskuskien fyysinen kunto on siis timanttista tasoa myös siitäkin syystä, että esimerkiksi F1-auton ohjaamoa ei suunnitella kuljettajaa varten, vaan päinvastoin hänen tulee sopia fyysisiltä ulottuvuuksiltaan kapeaan autoon.

Lewis Hamilton on yksi 2010-luvun kovakuntoisimmista urheilijoista. Eri lajien huipputähtien fyysistä kuntoa vertailevissa tutkimuksissa F1-tähti voitti kirkkaasti muun muassa Roger Federerin, Sidney Crosbyn ja Christiano Ronaldon. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa myös henkistä jaksamista sekä keskittymiskyvyn ylläpitämistä pitkän kilpailun aikana ja ehkä juuri siksi Hamilton onkin moninkertainen Formula ykkösten maailmanmestari.